Sofia oli odottanut tätä päivää kuukausia. Tänään hän suorittaisi vihdoin ajokokeensa. Hän heräsi kuudelta aamulla, vaikka hänen aikansa oli vasta kymmeneltä. Hänen vatsassaan oli perhosia, eikä hän pystynyt syömään aamupalaa. Hän oli harjoitellut ajamista ajo-opettajansa kanssa viimeiset kolme kuukautta. Hänen ajo-opettajansa, herra Weber, oli aina ollut kärsivällinen ja kannustava. Hän kertoi hänelle, että hän oli valmis ja että hänen pitäisi uskoa itseensä. Sofia kertasi liikennesäännöt vielä kerran kahvia juodessaan. Hän osasi säännöt ulkoa, mutta halusi olla täysin varma. Hänen äitinsä tuli keittiöön ja huomasi hänen hermostuneisuutensa. 'Sinä pärjäät hienosti, kultaseni,' äiti sanoi lämpimästi hymyillen. 'Muistan kun suoritin oman kokeeni monta vuotta sitten.' 'Olitko sinäkin hermostunut?' Sofia kysyi toiveikkaasti. 'Äärimmäisen hermostunut, mutta läpäisin ensimmäisellä yrityksellä,' äiti vastasi. Sofia hymyili ja tunsi olonsa hieman paremmaksi kuultuaan tämän. Puoli kymmeneltä hänen isänsä tarjoutui viemään hänet ajokoekeskukseen. 'Kiitos, isä, mutta minun täytyy kävellä rauhoittaakseni hermojani,' hän sanoi. Ajokoekeskus oli vain viidentoista minuutin kävelymatkan päässä heidän talostaan. Kävellessään Sofia hengitti syvään ja yritti pysyä rauhallisena. Hän toisti pysäköintivaiheet mielessään: vilkku, tarkista peilit, käännä rattia. Kun hän saapui ajokoekeskukseen, useita muita ihmisiä odotti jo. Jotkut näyttivät yhtä hermostuneilta kuin hän, kun taas toiset vaikuttivat täysin rentoutuneilta. Punahiuksinen nuori mies istui hänen viereensä penkille. 'Onko tämä ensimmäinen yrityksesi?' hän kysyi ystävällisesti. 'Kyllä, toivottavasti pääsen läpi tänään,' Sofia vastasi. 'Tämä on kolmas kertani,' hän myönsi pienellä naurulla. 'Kolmas kerta toden sanoo, sanotaan,' Sofia sanoi kannustavasti. Siniseen univormuun pukeutunut nainen tuli ulos ja huusi Sofian nimen. Sofian sydän alkoi lyödä nopeammin hänen noustessaan. 'Onnea,' punahiuksinen mies sanoi peukkua näyttäen. Tutkija esittäytyi rouva Kelleriksi ja selitti kokeen kulun. Ensin he ajaisivat keskustan läpi, sitten tekisivät pysäköintiharjoituksia. Sofia nyökkäsi ja yritti muistaa kaiken, mitä herra Weber oli opettanut hänelle. He kävelivät hopeiselle autolle parkkipaikalla. Sofia sääti istuimen ja peilit huolellisesti ennen moottorin käynnistämistä. 'Kun olet valmis, aja parkkipaikalta ja käänny vasemmalle,' rouva Keller sanoi. Sofia tarkisti kuolleen kulman ja vapautti käsijarrun hitaasti. Auto liikkui sulavasti pois parkkipaikalta. Sofia tunsi olonsa hieman itsevarmemmaksi heidän päästessään päätielle. Liikenne oli kohtalaista, ja hän piti tasaisen nopeuden. 'Seuraavassa risteyksessä käänny oikealle,' rouva Keller ohjeisti. Sofia vilkutti ajoissa ja tarkisti peilinsä kahdesti. Käännös oli sujuva, ja hän pysyi oikealla kaistalla. He ajoivat vilkkaan ostosalueen läpi, jossa monet jalankulkijat ylittivät kadun. Sofia hidasti aina kun näki jonkun lähestyvän suojatietä. Rouva Keller teki muistiinpanoja kirjoitusalustaansa, mutta ei sanonut mitään. Sofia mietti, menikö hänellä hyvin vai tekikö hän virheitä. Kahdenkymmenen minuutin kaupunkiajon jälkeen he saapuivat rauhallisemmalle asuinalueelle. 'Nyt teemme pysäköintiharjoitukset,' rouva Keller ilmoitti. 'Pysäköi auto noiden kahden ajoneuvon väliin peruuttamalla taskupysäköintiin.' Tämä oli se osa, josta Sofia oli ollut eniten huolissaan. Hän hengitti syvään ja asetti auton etummaisen ajoneuvon viereen. Hän tarkisti kaikki peilit ja käänsi ohjauspyörää jyrkästi. Hitaasti hän peruutti auton pysäköintipaikkaan. Auto mahtui täydellisesti kahden ajoneuvon väliin riittävällä tilalla molemmilla puolilla. Sofia ei voinut uskoa, kuinka hyvin se oli sujunut. 'Erittäin hyvä,' rouva Keller sanoi nyökäten hieman. 'Tee nyt kolmipisteinen käännös ja palaa ajokoekeskukseen.' Sofia suoritti kolmipisteisen käännöksen ilman ongelmia. Paluumatkalla hänen piti pysähtyä punaisiin valoihin. Kun valo vaihtui vihreäksi, hän katsoi molempiin suuntiin ennen kuin jatkoi. Lopulta he saapuivat takaisin ajokoekeskukseen. Sofia pysäköi auton samaan paikkaan, josta he olivat lähteneet. Hän sammutti moottorin ja odotti jännittyneenä tuloksia. Rouva Keller tarkasteli muistiinpanojaan hetken. 'Neiti Rodriguez, minulla on ilo kertoa teille, että olette läpäissyt ajokokeenne.' Sofian kasvot kirkastuivat ilosta. 'Todellako? Läpäisinkö?' hän kysyi tuskin uskoen sitä. 'Kyllä, ajoitte erittäin hyvin ja noudatitte kaikkia liikennesääntöjä oikein,' rouva Keller vahvisti. Sofia kiitti häntä ja melkein juoksi takaisin odotusalueelle. Punahiuksinen mies odotti yhä vuoroaan. 'Läpäisin!' Sofia huudahti onnellisena. 'Onneksi olkoon!' hän sanoi vilpittömästi hymyillen. Sofia soitti heti äidilleen kertoakseen hyvät uutiset. 'Tiesin että pystyt!' hänen äitinsä huudahti ylpeänä. Kävellessään kotiin Sofia tunsi olonsa ylpeäksi ja itsenäiseksi. Hän ei malttanut odottaa ensimmäistä kertaa ajaakseen omaa autoaan.
Finnish Story (B1)Ajokoe
Tämä B1 Suomi-tarina on suunniteltu keskitaso oppijoille, jotka opiskelevat Suomi. Se sisältää yksinkertaista sanastoa ja lyhyitä lauseita, jotka auttavat sinua parantamaan luku- ja kuuntelutaitojasi. Napsauta mitä tahansa sanaa nähdäksesi käännökset ja kuullaksesi ääntämisen.
About this story
Sofia valmistautuu hermostuneena ajokokeeseensa kuukausien harjoittelun jälkeen. Jännittyneisyydestään huolimatta hän suorittaa kaupunkiajon ja pysäköintiharjoitukset onnistuneesti. Kun tutkija ilmoittaa, että hän on läpäissyt kokeen ensimmäisellä yrityksellä, Sofia on ylenpalttisen iloinen ja soittaa heti äidilleen kertoakseen hyvät uutiset.
Translations in English
Linked wordUnderlined wordOther words
Comprehension Questions
4 questions
1
Miksi Sofia herasi kuudelta aamulla, vaikka hanen ajanvarauksensa oli kymmenelta?
2
Kuinka monta kertaa punakuinen mies oli yrittanyt ajokoettaan?
3
Minka pysakoinnimanooverin rouva Keller pyysi Sofiaa suorittamaan?
4
Mita Sofia teki heti saatuaan tietaa lapaisseensa kokeen?
Vocabulary
40 words from this story
