Sara käveli vanhan talon ohi joka päivä matkalla töihin. Talo oli ollut tyhjillään viisi vuotta. Kukaan ei enää tiennyt kuka sen omisti. Puutarha oli villiintynyt ja ikkunat olivat likaiset. Eräänä aamuna Sara huomasi jotain erilaista. Yhdessä yläkerran ikkunassa oli valo. Sara pysähtyi ja katsoi sitä hetken. 'Outoa', hän ajatteli. Hän oli myöhässä töistä, joten hän jatkoi kävelyä. Sinä iltana Sara käveli kotiin samaa reittiä. Valo paloi yhä. Nyt hän näki varjon liikkuvan verhon takana. Joku asui tyhjässä talossa. Sara kertoi naapurilleen asiasta seuraavana päivänä. 'Sinun ei pitäisi mennä lähelle sitä taloa', naapuri sanoi. 'Miksi ei?' Sara kysyi. 'Ihmiset sanovat, että siellä tapahtuu outoja asioita öisin.' Sara ei uskonut aaveisiin. Hän päätti selvittää kuka siellä asui. Seuraavana lauantaina hän käveli vanhalle talolle. Portti oli vanha ja ruosteinen. Sara työnsi sen auki ja käveli puutarhaan. Ruoho oli hyvin korkeaa. Hän käveli etuovelle. Hän koputti kolme kertaa. Kukaan ei vastannut. Hän kokeili ovenkahvaa. Ovi ei ollut lukossa. Sara avasi hitaasti oven ja astui sisään. Talo oli pimeä ja pölyinen. Vanhat huonekalut oli peitetty valkoisilla lakanoilla. Hän kuuli äänen yläkerrasta. Se kuulosti musiikkilta. Sara käveli vanhat portaat ylös. Puu narisi hänen jalkojensa alla. Musiikki voimistui. Hän löysi oven käytävän päässä. Valoa tuli oven alta. Sara hengitti syvään ja koputti. 'Tule sisään', sanoi pehmeä ääni. Sara avasi oven. Sisällä hän näki vanhan naisen istumassa tuolissa. Nainen kuunteli pientä radiota. 'Hei', Sara sanoi. 'Näin valon ikkunassa ja halusin tarkistaa, onko kaikki kunnossa.' Vanha nainen hymyili. 'Se on hyvin ystävällistä', hän sanoi. 'Nimeni on Martha. Asuin täällä monta vuotta sitten.' 'Miksi tulitte takaisin?' Sara kysyi. 'Minun piti lähteä tästä talosta kun olin nuori', Martha selitti. 'Perheeni muutti toiseen maahan.' 'Mutta haaveilin aina palaamisesta.' Sara istui pienelle tuolille Marthan lähelle. 'Kerro minulle muistoistasi tästä talosta', Sara sanoi. Marthan silmät kirkastuivat onnesta. 'Muistan leikkineeni puutarhassa sisareni kanssa', hän sanoi. 'Meillä oli iso omenapuu. Kiipesimme siihen joka kesä.' Sara katsoi ulos ikkunasta villiintyneeseen puutarhaan. Hän näki vanhan omenapuun nurkassa. 'Onko tuo se puu?' hän kysyi. Martha nyökkäsi hitaasti. 'Kyllä, se on yhä siellä kaikkien näiden vuosien jälkeen.' Sara vieraili Marthan luona joka lauantai sen jälkeen. Hän toi teetä ja kakkua. Martha kertoi hänelle tarinoita vanhoilta ajoilta. Naapurit lopettivat puhumisen aaveista. He ymmärsivät, ettei talo ollut enää tyhjä. Se oli täynnä muistoja ja ystävyyttä.
Finnish Story (A2)Tyhjä talo
This A2 Finnish story is designed for elementary learners. Click any word for instant translation and build your vocabulary as you read.
aboutStory
Sara huomaa valon vanhassa tyhjässä talossa ja päättää tutkia asiaa. Hän löytää Marthan, iäkkään naisen, joka on palannut lapsuudenkotiinsa monien ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen. Heistä tulee ystäviä ja Sara vierailee hänen luonaan joka lauantai kuullakseen tarinoita menneisyydestä.
1 / 68
🇫🇮Suomi→🇬🇧English
Linked wordUnderlined wordOther words
Comprehension Questions
4 questions
1
Mitä Sara huomasi vanhan talon ikkunassa?
2
Miksi Martha lähti talosta ollessaan nuori?
3
Mitä Martha teki kun Sara löysi hänet?
4
