Dorian löysi Sibylin hänen pienestä pukuhuoneestaan. Hänellä oli yhä päällään Julia-asunsa. Hänen kasvonsa säteilivät ilosta. 'Enkö ollut ihana tänä iltana?' hän kysyi onnellisena. Dorian tuijotti häntä epäuskoisena. 'Ihana? Olit kauhea!' 'Pilasit kaiken. Olit täysin kammottava.' Sibyl nauroi pehmeästi, ymmärtämättä. 'Dorian, olin kauhea, koska olen löytänyt todellisen rakkauden.' 'Ennen sinua tunsin vain näyttelemisen.' 'Teatteri oli koko maailmani.' 'Pystyin muuttumaan Juliaksi, koska en tuntenut todellista rakkautta.' 'Mutta nyt minulla on sinut, ja kaikki on toisin.' 'Kuinka voisin esittää rakastavani lavalla?' 'Kuinka väärä rakkaus voisi verrata siihen, mitä meillä on?' Hän kurkotti ottaakseen hänen kätensä. Dorian astui kylmästi taaksepäin hänestä. 'Tiedätkö mitä olet tehnyt?' hän sanoi. 'Olet tappanut rakkauteni.' Sibylin kasvot muuttuivat valkoisiksi. 'Dorian, mitä tarkoitat?' 'Rakastin sinua, koska olit suuri taiteilija.' 'Rakastin sinua, koska pystyit muuttumaan miksi tahansa naiseksi.' 'Olit Julia. Olit Rosalind. Olit Imogen.' 'Mutta tänä iltana et ollut mitään. Vain kaunis tyttö.' 'Ilman taidettasi et ole minulle mitään.' Kyyneleet alkoivat valua Sibylin silmistä. 'Mutta luovuin taiteestani sinun tähtesi!' 'Tein sen, koska rakastan sinua niin paljon.' 'Sitten uhrasit itsesi turhaan,' sanoi Dorian. Hänen äänensä oli kuin jäätä. 'Olet tehnyt itsestäsi arvottoman.' Sibyl heittäytyi hänen jalkoihinsa. 'Dorian, pyydän! Älä jätä minua!' 'En kestäisi sitä, jos jättäisit minut.' 'Yritän näytellä paremmin. Lupaan.' Mutta Dorian vetäytyi hänestä. 'Älä koske minuun,' hän sanoi inhoten. 'Olet pettänyt minut täysin.' 'En halua koskaan nähdä sinua enää.' Hän käveli ovelle katsomatta taakseen. 'Dorian!' Sibyl huusi tuskissaan. Mutta hän oli jo mennyt. Hän makasi lattialla nyyhkyttäen hillittömästi. Ulkona Dorian käveli pimeitä katuja pitkin. Hänen vihansa alkoi hitaasti laantua. Hän mietti, mitä oli sanonut Sibylille. Ehkä hän oli ollut liian julma. Hän oli vain halunnut rakastaa häntä. Mutta muisto hänen kauheasta näyttelemisestään palasi. Ei, hän sanoi itselleen. Hän ansaitsi sen, mitä sanoin. Hän käveli tuntikausia nukkuvan kaupungin halki. Taivas alkoi vaaleta, kun hän saapui kotiin. Hän meni suoraan työhuoneeseensa. Hänen muotokuvansa riippui seinällä kuten aina. Mutta kun hän katsoi sitä, hän haukkoi henkeään. Jokin oli toisin. Kasvot maalauksessa näyttivät hieman vanhemmilta. Ja huulissa oli julma viiva. Julmuuden ilme, jota siinä ei ollut aikaisemmin ollut. Dorian hieroi silmiään ja katsoi uudelleen. Ei, hän ei kuvitellut sitä. Muotokuva oli muuttunut. Hän muisti toiveensa Basilin ateljeessa. Kunpa kuva voisi muuttua, ja minä voisin pysyä nuorena. Olisiko se totta? Oliko hänen toiveensa käynyt toteen? Kylmä pelko hiipi hänen sydämeensä. Mitä hän oli tehnyt? Ja mitä muotokuva näyttäisi seuraavaksi? Hän seisoi maalauksen edessä kunnes aamunkoitto täysin valkeni.
B1Chapter 7 / 20392 words70 sentences
Luku 7: Epäonnistunut esitys
Chapter 7 · Dorian Grayn muotokuva · B1 Finnish. Tip: Click on any word while reading to see its translation. Take your time with each chapter and review the vocabulary before moving on.
Chapter Summary
Dorian vie Lord Henryn ja Basilin katsomaan Sibylin esitystä. Hän näyttelee kauheasti, koska todellinen rakkaus on saanut teeskentelevän rakkauden tuntumaan valheelliselta. Dorian hylkää hänet julmasti.
1 / 70
🇫🇮Suomi→🇬🇧English
Linked wordUnderlined wordOther words
Comprehension Questions
4 questions
1
Miksi Sibyl ei voinut näytellä hyvin sinä iltana?
2
Miksi Dorian sanoi rakastaneensa Sibyliä?
3
Mitä Dorian huomaa muotokuvassaan palatessaan kotiin?
4