Holmes ja minä istuimme kivimajan ulkopuolella pimeyden laskeutuessa. 'Kertokaa minulle kaikki mitä tiedätte,' sanoin innokkaasti. 'Olen ollut täällä useita päiviä,' sanoi Holmes. 'Se poika, josta kuulitte, on tuonut minulle ruokaa.' 'Olen tarkkaillut kaikkia, jotka asuvat lähellä Hallia.' 'Ja mitä olette löytäneet?' kysyin. 'Olen löytänyt vihollisemme,' sanoi Holmes synkästi. 'Ovela ja vaarallinen mies.' 'Kuka se on?' vaadin tietää. 'Kerron teille pian,' sanoi Holmes. 'Mutta ensin, kertokaa minulle Laura Lyonsista.' Kerroin hänelle kaiken mitä hän oli sanonut. 'Erinomaista työtä, Watson,' hän sanoi hyväksyvästi. 'Joku muu käyttää häntä hyväkseen.' 'Joku käski häntä lähettämään tuon kirjeen Sir Charlesille.' 'Ja sitten kielsi häntä menemästä.' 'Mutta miksi kukaan tekisi niin?' ihmettelin. 'Varmistaakseen, että Sir Charles olisi yksin portilla.' 'Missä hänet voitiin pelästyttää kuoliaaksi.' Yhtäkkiä kaamea huuto kaikui nummen yli. Se oli kauhun ja tuskan huuto. Sitten kuulimme koiran ulvonnan. 'Koira!' huudahdin. 'Tulkaa, Watson!' Holmes tarttui käsivarteeni. 'Luoja, toivottavasti emme ole liian myöhässä!' Juoksimme pimeän nummen yli kohti ääniä. Maa oli kallioinen ja vaarallinen. Kompastuimme useita kertoja pimeässä. Toinen huuto repi yön. Ja sitten oli hiljaisuus. 'Tänne päin!' huusi Holmes. Kiipesimme kallioharjanteen yli. Alapuolellamme näimme tumman hahmon maassa. Se oli miehen ruumis. Hän makasi kasvot alaspäin, niskanså vääntynyt rumasti. Hän oli pudonnut yläpuolella olevalta jyrkänteeltä. 'Sir Henry!' huudahdin kauhistuneena. Miehellä oli yllään sama tweed-puku, jota Sir Henry usein käytti. Holmes polvistui ruumiin viereen valittaen. 'Olen epäonnistunut,' hän sanoi katkerasti. Mutta sitten hän sytytti tulitikun nähdäkseen miehen kasvot. Hän hyppäsi taaksepäin helpotuksen huudahduksen saattelemana. 'Se ei ole Sir Henry!' hän huudahti. 'Tämä on vanki Selden!' Katsoin tarkasti ja näin, että hän oli oikeassa. Kuolleella miehellä oli karkeat, rumat kasvot. 'Mutta vaatteet!' sanoin. 'Sir Henry on varmaan antanut ne Barrymoreille.' 'Ja he antoivat ne Seldenille.' 'Nyt ymmärrän varastetun saappaan!' sanoi Holmes innoissaan. 'Koira jäljitti Sir Henryn hajua!' 'Se haistoi vaatteet ja ajoi Seldeniä takaa erehdyksessä.' Onneton vanki oli juossut kauhusta. Hän oli pudonnut jyrkänteeltä yrittäessään paeta. 'Koira on todellinen,' kuiskasin. 'Kyllä, mutta ei yliluonnollinen,' sanoi Holmes. 'Joku käyttää sitä aseena.' 'Ja tiedän tarkalleen kuka se on.' 'Meidän täytyy toimia nopeasti, Watson.' 'Sir Henry on yhä suuressa vaarassa.'
B1Chapter 11 / 15338 words60 sentences
Mies kalliolla
Chapter 11 · Baskervillen koira · B1 Finnish. Tip: Click on any word while reading to see its translation. Take your time with each chapter and review the vocabulary before moving on.
Chapter Summary
Watson tutkii salaperäistä hahmoa, joka asuu salaa nummilla ja tekee yllättävän löydön.
1 / 60
🇫🇮Suomi→🇬🇧English
Linked wordUnderlined wordOther words
Comprehension Questions
4 questions
1
Mitä Holmes paljasti löytäneensä salaisen tutkimuksensa aikana?
2
Mikä keskeytti Holmesin ja Watsonin keskustelun nummella?
3
Miksi Holmes ja Watson aluksi luulivat kuolleen miehen olevan Sir Henry?
4