Kun leirini oli pystytetty, aloin parantaa elinolojani. Ensimmäinen projektini oli tehdä kunnollisia huonekaluja uuteen kotiini. En ollut koskaan aiemmin työskennellyt puun kanssa, mutta opin nopeasti. Tein pöydän ja tuolin laudoista, jotka sahasin puista. Työ oli hidasta, koska minulla oli vain yksinkertaisia työkaluja. Yhden tuolin tekemiseen meni viikkoja, mutta olin siitä hyvin ylpeä. Seuraavaksi rakensin hyllyjä luolani seinille. Nyt saatoin järjestää kaikki tarvikkeeni siististi. Jaoin ruutini pieniin paketteihin ja piilotin ne eri paikkoihin. Pelkäsin, että salama voisi iskeä ja räjäyttää kaiken kerralla. Sadekausi tuli, ja huomasin ongelmia teltassani. Vesi vuoti läpi useista kohdista huolellisesta työstäni huolimatta. Käytin monta päivää korjauksiin ja parannuksiin. Rankkasateiden aikana pysyin sisällä ja työskenelin pienempien projektien parissa. Tein koreja ohuista oksista tavaroiden kantamiseen. Yritin tehdä saviruukkuja, mutta ne menivät rikki kuivatessani niitä auringossa. Monien epäonnistumisten jälkeen opin polttamaan ne kuumassa tulessa. Lopulta minulla oli ruukkuja, jotka pitivät vettä ja joissa saattoi keittää ruokaa. Tämä oli suuri saavutus, joka muutti jokapäiväistä elämääni. Nyt saatoin keittää vettä ja tehdä kuumia muhennoksia ja keittoja. Eräänä päivänä löysin jotain yllättävää luolastani. Pieniä vihreitä kasveja kasvoi säkistä, jonka olin heittänyt pois. Muistin, että säkissä oli kerran ollut vanhaa viljaa. Olin tyhjentänyt sen, koska luulin viljan pilaantuneen. Mutta nyt näin, että ohraa ja riisiä itämässä maasta! Olin niin onnellinen, että kyyneleet nousivat silmiini. Suojelin huolellisesti nuoria kasveja linnuilta ja eläimiltä. Kun ne kasvoivat korkeiksi, korjasin viljan ja säästin jokaisen siemenen. En syönyt siitä mitään kolmeen ensimmäiseen vuoteen. Sen sijaan istutin kaiken ja viljelin yhä enemmän ja enemmän. Lopulta minulla oli tarpeeksi viljaa leivän tekemiseen. Leivän tekeminen oli jälleen pitkä oppimisprosessi. Ensin minun täytyi tehdä työkaluja viljan jauhamiseen jauhoiksi. Veistin suuren puukulhon ja raskaan kiven viljan murskaamiseen. Sitten minun piti selvittää, miten leipoa leipää ilman kunnollista uunia. Rakensin saviuunin, joka toimi melko hyvin. Ensimmäinen leipäni oli ruma, mutta maistui ihanalta. Opin myös kasvattamaan vuohia maidon ja lihan saamiseksi. Aluksi metsästin niitä vain aseellani. Mutta pelkäsin, että ruuti loppuisi jonakin päivänä. Joten kaivoin kuoppia ja asetin ansoja saadakseni ne kiinni elävänä. Pyydystin useita nuoria vuohia ja pidin niitä aidatulla alueella. Ne kesyyntyivät ja antoivat minun lypsää niitä joka päivä. Opin tekemään voita ja juustoa maidosta. Laumani kasvoi, kun vuohet saivat poikasia. Pian minulla oli enemmän maitoa ja lihaa kuin saatoin käyttää. Rakensin toisen suojan kauniiseen laaksoon, jonka olin löytänyt. Tästä tuli maalaistaloni, jonne menin kesäkuukausina. Laakso oli täynnä hedelmäpuita ja siellä oli ihana puro. Istutin sinne lisää viljaa ja tein pienen puutarhan. Ympäröin sen korkealla pensasaidalla pitääkseni vuohet poissa. Kaksi kotiani saivat minut tuntemaan itseni varakkaaksi maanomistajaksi. Tietenkin olin ainoa ihminen kuningaskunnassani. Alamaiseni olivat kaksi kissaa, koira ja vuohilauma. Minulla oli myös papukaija, jolle opetin sanomaan nimeni. Lintu huuteli 'Robinson! Robinson Crusoe!' Nimeni kuuleminen ääneen lausuttuna toi minulle suurta lohtua. Tein itselleni vaatteita vuohennahoista. Minulla oli korkea turkislakki, takki ja housut, jotka ulottuivat polviini. Tein myös sateenvarjon suojautuakseni auringolta ja sateelta. Minun on täytynyt näyttää hyvin oudolta, mutta kukaan ei ollut näkemässä minua. Joka aamu luin Raamattuani ja rukoilin. Kiitin Jumalaa siitä, että hän piti minut hengissä ja huolehti tarpeistani. En enää tuntenut itseäni yhtä epätoivoiseksi ja kurjaksi kuin ennen. Minulla oli ruokaa, suojaa ja jopa hieman mukavuutta elämässäni. Ainoa asia, jota todella kaipasin, oli ihmisten seura. Kaipasin kuulla toisen ihmisen ääntä. Uneksin perheestäni Englannissa, jota en luultavasti koskaan enää näkisi. Mutta yritin olla vaipumatta sellaisiin surullisiin ajatuksiin. Keskityin työhöni ja olemaan kiitollinen siitä, mitä minulla oli.
B1Chapter 7 / 15552 words70 sentences
Kodin rakentaminen
Chapter 7 · Robinson Crusoe · B1 Finnish. Tip: Click on any word while reading to see its translation. Take your time with each chapter and review the vocabulary before moving on.
Chapter Summary
Robinson rakentaa suojan ja alkaa sopeutua saarelämään.
1 / 70
🇫🇮Suomi→🇬🇧English
Linked wordUnderlined wordOther words
Comprehension Questions
4 questions
1
Kuinka kauan Robinsonilla kesti tehdä yksi tuoli?
2
Mitkä yllättävät kasvit kasvoivat säkistä, jonka Robinson oli heittänyt pois?
3
Miksi Robinson ei syönyt viljaa kolmeen ensimmäiseen vuoteen?
4